Metsästys lienee ollut osa ahlaislaisten elämää niin kauan kuin alueella on asuttu. Järjestäytynyttä metsästystä ei kuitenkaan tarvittu ennenkuin hirvikanta kasvoi niin suureksi, että sen verottaminen oli mahdollista. Koska säädökset edellyttivät jo tuolloin luvan hakijalta riittävän suuruista metsästysaluetta, oli järjestäytyminen suoritettava.
Kesäkuun alussa vuonna 1936 tapasivat manviljelijä Nikolai Hatanpää ja työnjohtaja Urho Wathen toisensa Ylikylän maantiellä. Tätä voidaan pitää metsästysseuran ensimmäisenä kokouksena. He päättivät yrittää vuokrata maita hirvenmetsästystä varten, ja onnistuivatkin samaan kokoon n. 4 500 hehtaarin laajuisen alueen.
Ensimmäisen metsästysseurueen muodostivat edellä mainittujen lisäksi agronomi Olavi Avellan sekä konstaapeli Kosti Ylinen. Syksyllä saatiin kaatolupa yhteen urokseen ja lupa-aika oli 10 päivää. Viidennen päivän iltana, hämärän jo tullessa sai nuori Onni Hatanpää Torsteenissa nuoren uroksen jyvälle, ja myös kaadettua. Tämä n. 150 kg. painanut sonni oli näin ollen ensimmäinen luvallisesti Ahlaisten alueelta metsästetty hirvi.
Vähitellen seurue kasvoi ja mukaan otettiin mm. konstaapeli Lauri Suominen, kirkkoherra Eino Kolari, opettaja Heimo Ylermä sekä Niilo Inberg.
Nykyisin hirvenmetsästys on näkyvintä seuratoimintaa, johon ottaa osaa vuosittain n.100 metsästäjää.
| Historiaa | Jäsenyys | Alueet | Harjoitusammunnat ja kilpailut | Yhteystiedot | Tilastoja toiminnasta | Aloitussivulle |
